Eroon ahtaasta ja toimimattomasta tuulikaapista

Olemme jo pidemmän aikaa suunnitelleet tekevämme remontin eteiseen sen toimimattomuuden takia. Viimeksi saimme kesällä pikaista ensiapua eteiseen pienen muutoksen myötä, josta voit lukea täältä. Nyt viimein pääsimme suunnittelua pidemmälle ja remontti on täydessä vauhdissaan. Eteisestä on väliseinät jo kaatuneet ja katot sekä miltei kaikki lattiat purettu. Lauantaina töistä palattuani en ollut uskoa tulleeni omaan kotiin, sen verran paljon muutosta ja avaruutta teki seinien purkaminen. Pitkään pohdin mahdetaanko saada näillä muutoksilla (kts. pohjapiirrokset) tilaa eteiseen, vai jääkö se vain yrityksen näköiseksi. Nyt kun purkamisen jälkeen näin tilan tulin vakuuttuneeksi siitä, että muutos todella toimii.

Vaikka remontti oli suunnitteilla jo pitkään, kuitenkaan sen tarkasta aloittamisesta emme olleet tehneet minkäänlaista aikataulua. Perjantaina töistä tultuaan J vain päätti ruveta purkamaan ja voitte uskoa, että minulla on nyt kiirus saada tarjoukset kalusteista pyydettyä ja kaikki pintamateriaalit valittua. Aika selkeästi tiedän mitä tahdon, mutta jo ensimmäiseksi harmikseni sain tänään sähköpostiini tiedon, ettei laattaa jota meillä laitettiin muutama vuosi sitten keittiöön ole enää saatavilla. Tällaista tämä rakentaminen ja varsinkin saneeraaminen on! Suhteellisen haasteellista tulee olemaan yhtenäisen ilmeen säilyttäminen lattioissa, joissa jo nyt on käytetty kolmea erillaista pintaa. Ja kustannussyistä ei viitsisi käydä koko talon lattioita uusimaan. Wc:n lattia oli ajatus pinnoittaa mikrosementillä ja toivon löytäväni sieltä sävyn, joka sopisi myös eteiseen ja yhdistyisi huomaamattomasti keittiön laattoihin. Vaiko toteutetaanko sisustussuunnittelija Paanasen mottoa: "Sitä mitä et voi peittää, sitä täytyy korostaa!" ja vedetään lattiaan ihan eri sävy kuin muualla kodissa on.  Ehken tällä viikolla olen taas astetta tietäväisempi näissä suunnitelmissa ja tulette kuulemaan tarkemmista valinnoista sitten enemmän!

Mukavaa alkanutta viikkoa,

Minttu

Jokainen päivä on ystävänpäivä

Joskus vuorokauden tunnit vaan eivät riitä! Ei valokuvaamiselle, ei siivoamiselle, ei blogille, ei vanhemmille, ei kyläilyille! Koen arjessa olevan aivan liian vähän aikaa myös ystäville. Harmittelen todella usein kuinka soittaminen ja kuulumisten kuuleminen TAAS tänään jäi kaiken muun alle. Työt, harrastukset ja normaalit arjen askareet imaisevat vuorokauden tunnit huomaamatta. Näihin aikoihin kun iltaisin kirjoittelen blogitekstejä, en enää edes kehtaa soittaa kenellekkään ja viestin merkkiäänenkin pelkään herättävän samaisessa elämäntilanteessa kamppailevat ystäväni. Monet ystäväisistäni lukevat osan kuulumisistani täältä blogista, mutta minä harvoin kuulen vastavuoroisesti. Olen saanut monta uutta tuttavuutta blogini kautta ja olen niistä äärettömän kiitollinen <3 Ystävät kuitenkin ovat ja pysyvät, vaikkei heistä päivittäin tai edes kuukausittain kuulekkaan. Kuvien ystävänpäivän paketin lähettäjää lainatakseni: "Ystävänpäivä on joka päivä!" Pus ja kiitos Hanna <3

Sydämessäni olette päivittäin ystäväiseni,

Minttu

Makuuhuoneessa

Aika riisuttua on makuuhuoneessa tällä hetkellä, petikin useimmiten petaamatta tai peitot heitelty vähän sinne petaukseen päin, puoli huolimattomasti, niin kuin näissä kuvissa. Mielestäni sänky näyttää usein paljon kivemmalle, houkuttelevammalle, tässä huolimattomassa petauksessaan. Mitä sitä piilottelemaan kivoja lakanoita päiväpeiton alle, petaukseni onkin usein puolipetaus, jossa pussilakanat jäävät osittain näkyviin. Olisikin kiva tehdä postaus erillaisista petauksista ja kuulla teidän mieltymyksiä. Pienillä jutuilla saa kivaa vaihtelua ja uutta ilmettä aikaan. Meidän makkarista on edelleen toinen puoli kuvaamatta, odottaen että saisin maalattua vanhan kaapin joka siellä kulmalla tönöttää. Kaappi tämänhetkisessä ulkoasussaan näyttää aika rähjäiselle, mutta niin me vain ollaan sitä kolmisen vuotta jo katseltu! Mustaa kalkkimaalia olisi kaappi vailla ja työhön tarttuvaa, innokasta tekijää ;)

Minttu

Työpöydällä

 Työpöydälle tupsahti uusi valaisin. Valoa eilisen illan harmauteen tarvittiinkin. Meillä satoi puolen kuukauden vedet yhdessä yössä. En muista milloin olisin kokenut moista rankkasadetta. No se käytiin kotona kokemassa ja työpöydälle valaisin tiputtamassa. Mitäs pidätte?

Minttu

Työpöytä

Muutama kuva on Instassa jo työpöydästä ja pöydältä välähdellyt. Meillä on hieman normaalia isompi makuuhuone, noin parikymmentä neliöö heittäisin arviolta. Makkariin mahtuu siis oikein hyvin tällainen työskentelypöytä. Kumpikaan meistä ei kyllä varsinaisia ansioitöitään tämän pöydän ääressä tee, minä usein bloggailen, mieheni joskus satunnaisesti jotain töitään koneella tässä naputtelee, mutta enimmäkseen tämä toimii laskutasona. Vaneritauluihin kerään usein laskut (piiloon niiden väliin) ja muut tärkeät paperit, johdot ym. pyrin säilyttämään tässä. Ja kyllähän pöytä toi huomattavasti viihtyisyyttä makkariin. Erikseen minulla on sitten se pienen pieni ompelu/työhuone, josta jo muutaman kuvan teille bloggailin tekstissä OSB rakkautta (täällä).

Pöydän jalat ovat Ikeasta,  halpa versio Hayn pukkijalasta. Tasona toimii 24mm paksu vaneri, en ole käsitellyt pintaa millään ja pölyt siitä onkin otettava imurilla. Sen verta karhea tuo vaneri on että rätillä ei tule kuin hermojen kiristyksiä ;) Lasinaluset ovat myös kovassa käytössä kun tämän pöydän ääressä juomiaan hörppii! Tuo musta työtuoli on taas edullinen löytö Jyskistä. Valkoinen olisi mielestäni ollut värinä parempi, mutta nuo raudat menivät siinä tuolissa jotenkin "tökerömmin". Päädyin sitten mustaan ja ajattelin tämän tuolin päätyvän joskus Mrs M:n huoneeseen.

Ja pitihän minun kuvailla pöydän päällistä ihan nopsaan aamuauringossa, kun se niin kauniisti tällä viikolla valoaan antoi!

Sahailtiin muutama ylimääräinen vanerinen "talo-taulu". Sujautin tauluja muutaman kirpparipöytään, kun sellainen nyt on kestona minulla vähän aikaa ollut. Vanhasta eroon projekti on sujunut näin oikein mallikkaasti!

Ja se on TAAS perjantai! Ihanaista sellaista kaikille teille, aurinkoisesta viikonlopusta ei voi tulla muuta kuin hyvä. Perjantai 13. päivästä huolimatta ;)

Minttu