16.9.2015

Kohta 7-vuotias


Innokas ja reipas. Nauttii kaiken uuden oppimisesta. Imee uutta tietoa itselleen, kyselee ja pohdiskelee kovasti. On rauhallinen ja tarkka, tunnollinen ja täsmällinen. On aito ja luottavainen. Arvioi itseään ankarasti, vertailee ja vaatii itsellään välillä liikaa. Ei kilpaile mielellään ja harjoittelee epäonnistumisen sietoa. On omatoiminen ja auttavainen. Viihtyy itsekseen, mutta kaverit ovat erittäin tärkeitä ja leikkiminen on päivän paras hetki. Kokee tunteet moninkertaisina, on välillä tunteinensa suuressa vuoristoradassa, eikä ulospääsyyn tunnu apu aina kelpaavan. Istuu välillä syliin ja nauttii iltaisin silittelyistä. Antaa pikaisia haleja touhujensa keskellä. Minä, äiti, olen välillä kaikki kaikessa ja välillä taas kovankin kritiikin kohteena. Kilpailee veljensä kanssa huomiostamme. Nauttii yhteisistä tekemisistä, leikkii pikkuveljen kanssa paljon ja opettaa hänelle uusia asioita. Tykkää eläimistä, haluaisi oman lemmikin. On itsepäinen. Valintojen tekeminen on vaikeaa. On ahkera ja vastuuntuntoinen. Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka pitkään...välillä on hyvä pysähtyä miettimään millainen hän on. Minulle hän on erityinen <3

 Kohta siitä on jo seitsemän vuotta kun tämä typy teki minusta äidin! Onnellisuuden ja kiitollisuuden määrää en sanoin osaa kuvata, äitiys on parasta mitä olen saanut. 







Rakastan sinua <3

Minttu

8 kommenttia:

  1. Onpa helppo samaistua tuohon listaan, jännä kuinka nämä pikkuihmiset onkin niin täynnä "ominaisuuksia". ;) Minusta tuo kasvaminen on jotenkin katkeransuloista, välillä tuntee itsensä vähemmän tarpeelliseksi kuin ennen, kun toinen omatoimistuu koko ajan, ja toisaalta on ihanaa saada "iso" tyttö syliin siliteltäväksi ja kuulla, että äiti on rakas. Ihanat, ihmeelliset pikkutytöt! <3 Onnea teidän kaunokaiselle!
    - Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunokainen kiittää! Meillä ei koskaan ole tyttö ollut kovinkaan kova sylittelijä, mutta nykyisin huomaan hänen tuon tuostaan haluavan kosketusta osakseen. Tällainen vaihe menossa nyt ja nautin siitä kun saan hänet syliini. Auttaa ei nykyisin saa missään!

      Poista
  2. Ihanasti kirjoitettu. Ihan sitä sydän pakahtuu kun omiaan katselee. Meilläkin synttärihulinakuukausi. Kaksi vanhinta syyskuun lapsia, on kaverisynttäriä ja sukusynttäriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhlia on kiva järjestää, huomaan vaan aina aloittavani kaiken miettimisen ja syömisten suunnittelun aina liian myöhään! Kutsut olivat kerrankin ajoissa ja tällä kertaa pyrin pitämään muunkin järkkäilyn suht minimissä. Parit kekkerit meilläkin tulossa!

      Poista

Kiitos kun moikkasit!