Viikonlopun metsäretkeltä

Kuvakurkkaus viikonloppuumme! Olimme vaunulla aivan Suomen itärajan tuntumassa ja voi huokaus, kuinka moninainen luonto voi jo vuorokaudessa olla. Yöllä lämpömittari laski pakkasen puolelle ja päivällä mittariin nousi yli kaksikymmentä lämpöastetta. Molempina iltoina aurinko laski maalaten taivaan punaiseksi ja aamulla noustessaan takaisin taivaalle lämmittämään, loihti kylmän ilman kanssa upean sumuiset maisemat. Yön jälkeen ilman kosteusprosentti oli miltei sata, puiden lehdiltä tippui vesipisarat ja hämähäkin seitit piirtyivät metsän kasvillisuuden seasta kuin pienet taideteokset.

Lapset touhusivat ulkona aamusta iltaan. He keksivät suunnistuspelin, jossa jättivät kepin jokaisen kannon päälle kulkureitinsä merkiksi. Juoksivat metsässä kuin kokeneemmat suunnistajat kuunaan ja suorittivat rastejaan. Välillä leikkivät pikkueläimillään ja rakensivat heille omaa metsäleiriään. Miss M kävi metsämiehenkin mukana metsällä ja kuvasi kokemuksiaan tarkasti puhelimeensa taltioiden. Voitte kuvitella millaisen hypetyksen karhun jälkien löytäminen sai neidissä aikaan ;) Me tehtiin majaa ja kokkailtiin leikkiruokia. Välillä skypeteltiin ystävälle Walesiin ja leikittiin padin edessä, tekniikkaa apuna käyttäen. Me keskellä ei mitään ja he miljoonakaupungin ytimessä ;) On se ihmeellistä ja äärettömän suloista! Puolukoiden poiminta jäi aika vähäiseksi, kun totesin pakkasemme olevan vielä puolillaan viime vuoden puolukoita. Minä keskityin touhuamaan lasten kanssa ja saatiin me tikkupullatkin tehdyiksi, niistä tulossa ihan oma postauksensa.

On se vain rauhoittavaa käydä tuolla metsän siimeksessä. Mieli lepää ja latautuu luontoa ihmetellessä, kiire katoaa kummasti ja turhat hötköilyt jäävät tekemättä. Minulla olisi tehnyt mieli tehdä pidempi patikointi Patvinsuon kansallispuiston maisemissa, mutta se jääköön seuraavaan kertaan.

Miten siellä on viikonloppua vietetty? 

Minttu